Yritysverotus käytännössä - lue Merit Aktivan vinkit

Yritysverotus käytännössä

Yritysverotus on aihealue, joka on hyvä tuntea vähintäänkin pääpiirteissään ennen yrityksen perustamista. Eri yritysmuotoja verotetaan osittain eri tavalla, mutta tärkeimmät yritysverotuksen osa-alueet koskevat kaikkia yrityksiä pitkälti samalla tavalla. Perehdytään aluksi arvonlisäverotukseen ja tämän jälkeen tuloverotukseen. Tutustutaan lisäksi osakeyhtiön osinkoon, jota voidaan nostaa listaamattomista yhtiöistä osittain verottomana tulona.

Arvonlisäverotus

Vuonna 2018 Suomen valtion kokonaisverotuotoista 21,5 % kertyi arvonlisäveroista. Yhteisöjen tuloveron (osakeyhtiöiden voitosta maksettava vero) vastaava osuus oli ainoastaan 6 %. Tämä kertoo hyvin arvonlisäverotuksen merkittävyydestä.

Kaikki arvonlisäverovelvolliset myyvät palveluitaan niin, että hintaan lisätään arvonlisävero (pois lukien nollaverokantaan kuuluvat yritykset, kuten terveydenhoito- ja sairaanhoitopalveluita tarjoavat yritykset). Arvonlisäverokantoja on Suomessa yhteensä kolme:

  • Yleinen verokanta on 24 %. Tähän kantaan kuuluvat useimmat tuotteet ja palvelut.
  • Alennettu verokanta on 14 %. Tähän kantaan kuuluvat elintarvikkeet, rehut sekä ravintola- ja ateriapalvelut.
  • Toinen alennettu verokanta on 10 %. Tähän kuuluvat mm. kirjat, lääkkeet, henkilökuljetukset ja majoituspalvelut.

Yrittäjä perii arvonlisäveron valtion puolesta

Miten arvonlisäverotus sitten toimii yrittäjän näkökulmasta?

Arvonlisävero on valtion omaisuutta, vaikka yrittäjä sen valtion puolesta periikin. Arvonlisäveroa käsitellessä onkin hyvä ajatella asiaa niin, että rahat ovat ainoastaan hetken aikaa lainalla, jonka jälkeen ne maksetaan alkuperäiselle omistajalleen. Alveista saattaa kertyä suurikin summa, joten tilitysten kanssa voi joutua helposti ongelmiin, jos näitä rahoja alkaa ajatella ominaan.

Arvonlisävero hinnoitellaan tuotteisiin tai palveluihin seuraavalla tavalla: yritys hinnoittelee tuotteelleen ensin arvonlisäverottoman hinnan, jonka jälkeen hintaan lisätään arvonlisäverokannan mukainen osuus. 10 euron tuotetta (alv 0 %) myydään näin ollen 10 x 1,24 = 12,40 euron hintaan, jos kyseessä on yleiseen verokantaan kuuluva tuote. Yrityksen myydessä yhden kappaleen kyseistä tuotetta, tuloslaskelman liikevaihtoon kirjautuu 10 euroa ja taseen arvonlisäverovelkoihin kirjautuu 2,40 euroa. Tällä tavalla yrityksen taloudellisessa raportoinnissakin arvonlisävero erotetaan selkeästi yrityksen omista varoista, kun myynniksi lasketaan aina vain arvonlisäveroton osuus. Merit Aktiva tekee nämä kirjaukset automaattisesti käyttäjän puolesta, kun järjestelmän kautta luo uuden myyntilaskun.

Yritys voi vähentää ostoihin sisältyneen arvonlisäveron

Arvonlisäveron määrä lasketaan monesti väärin silloin, kun arvonlisäveron sisältävästä hinnasta halutaan selvittää arvonlisäveron määrä. Edellisen esimerkin tapauksessa moni saattaisi laskea summan seuraavasti: 12,40 €  x 0,24 = 2,98 €. Kuten näemme, tästä tulee väärä summa. Oikea tapa arvonlisäveron selvittämiseen on seuraava: 12,40 € – (12,40 €/ 1,24) = 2,40 €. Veron sisältävä hinta on siis jaettava luvulla 1 + (arvonlisäverokanta / 100), joka sitten vähennetään arvonlisäveron sisältävästä hinnasta.

Arvonlisäveroa kannetaan ainoastaan yrityksen itse luomasta arvosta. Aiemmassa esimerkissä 12,40 eurolla myytävä tuote saattaisi olla yrittäjän itse käsityönä virkkaama kaulahuivi, jota varten hän on ostanut 2,48 eurolla lankaa. Kyseisen lankaostoksen arvonlisäveroton hinta on ollut 2,48 €/ 1,24 = 2 €, jolloin se on sisältänyt arvonlisäveroa yhteensä 2,48 € – 2 = 0,48 €. Tämän 48 senttiä kyseinen käsityöläisyrittäjä voi vähentää tilitettävästä arvonlisäverosta eli hän tilittäisi yhdestä myydystä kaulahuivista arvonlisäveroa valtiolle ainoastaan 2,4 € – 0,48 € = 1,92 €. Merit Aktiva tekee nämäkin kirjaukset automaattisesti käyttäjän puolesta, kun järjestelmän kautta luo uuden ostolaskun.

Yritykset voivat vähentää kaikki vähennyskelpoiset ostot. Tämä tarkoittaa sellaisia ostoja, jotka ovat liittyneet yrityksen harjoittamaan liiketoimintaan. Tähän kuuluu niin myytävien tuotteiden valmistamista varten tehdyt raaka-ainehankinnat, toimitilan vuokrat kuin toimistolle hankitut kahvitkin. Yksi yleisimmistä arvonlisäverotuksessa vähennyskelvottomista menoista ovat edustusmenot eli sellaiset menot, joissa on tarjottu esimerkiksi ravintolaillallinen uskolliselle asiakkaalle. Arvonlisäverotuksessa meno on vähennyskelvoton, mutta tuloverotuksessa edustusmenoista voi vähentää 50 prosenttia.

Merit Aktivan avulla arvonlisäveroilmoituksen laatiminen on todella helppoa: ilmoitusta tehdessä järjestelmästä ladataan ALV-laskelma, jolloin ohjelmisto laskee automaattisesti verottajalle maksettavan arvonlisäveron määrän. Mitään erillisiä Excel- tms. laskelmia ei siis tarvita.

Yritysten tuloksen verottaminen

Aiemmassa kappaleessa perehdyimme ainoastaan arvonlisäveron käsittelyyn. Veroja kannetaan kuitenkin myös liiketoiminnan tuloksesta. Yrityksen tulos määräytyy karkeasti ajatellen tulojen ja menojen välisestä erotuksesta.

Yrityksen tuotteiden tai palveluiden myynti lisää verotettavaa tulosta. Aiemmassa esimerkissä käsityöläisyrittäjä olisi saattanut myydä tilikauden aikana 2000 kappaletta 10 euron arvoisia pipoja. Liikevaihdoksi kirjautuisi näin ollen 20 000 euroa.

Tuon 2000 kappaleen tuottamiseksi hän olisi ostanut lankaa yhteensä 2000 x 2 € (aiemmin mainittu lankojen arvonlisäveroton hinta) = 4000 eurolla. Kuvitellaan, että yrityksellä ei ole muita kuluja, joten yrityksen verotettavaksi tulokseksi muodostuisi näin ollen 20 000 € – 4000 € = 16 000 euroa.

Kuinka paljon yrittäjä maksaisi veroja, jos yritysmuotona olisi yksityinen elinkeinonharjoittaja?

Yksityisen elinkeinonharjoittajan eli tuttavallisemmin “toiminimen” verotus tapahtuu pääasiassa ansiotuloverotuksen kautta. Ansiotulona verotetaan 80 % vuotuisesta tuotosta ja pääomatulona 20%. Yrittäjä voi kuitenkin vaatia, että pääomatulo-osuutena käytetään 10 % tai jopa nollaa prosenttia. Pääomatuloveroprosentti on 30, joten jos yrittäjän omalla verokortilla veroprosentti on pienempi, kannattaa pääomatulo-osuuteen vaatia pienennystä.

Käsityöläisyrittäjän esimerkissä yrittäjän kannattaisi vaatia pääomatulo-osuudeksi 0 prosenttia, sillä 16 000 euron ansiotulojen kohdalla veroprosentti olisi reilusti alle 10 prosenttia, jos yrittäjällä ei ole vuoden aikana muita tuloja – tarkkaa veron määrää emme voi kuitenkaan laskea, sillä yrittäjän maksamien verojen määrä riippuu kyseisen yrittäjän ansiotuloveroprosentista.

Entä jos yrittäjä toimisi osakeyhtiön kautta?

Osakeyhtiöitä verotetaan yhteisöveron kautta. Yhteisöverokanta on kiinteä 20 %, joten 16 000 euron verotettavan tuloksen tehneelle osakeyhtiölle lankeaa veroja maksettavaksi 16 000 € x 0,2 = 3200 euroa. Kyseisessä tapauksessa yrittäjän kannattaisi nostaa suurin osa tuosta summasta palkkana, jolloin tulos saataisiin mahdollisimman matalaksi. Näin säästyttäisiin turhalta yhteisöveron maksulta. Lopputulos olisi siis molemmissa tapauksissa suunnilleen sama, jos koko summan nostaisi palkkana – yrittäjät maksaisivat ansiotuloveroa 16 000 euron summasta, jolloin verorasituksen määrä riippuisi yrittäjän henkilökohtaisesta veroprosentista (tarkempia laskelmia varten pitäisi kuitenkin huomioida erilaiset yritysmuotokohtaiset vähennykset, kuten toiminimiyrittäjien yrittäjävähennys).

Osakeyhtiöstä voidaan nostaa myös osinkoa

Osakeyhtiöstä on mahdollista nostaa varoja myös osinkona. Aiemman esimerkin tapauksessa se ei olisi verotuksellisesti kovinkaan edullista, mutta jos firmassa pyöritellään isompia summia, niin osingon avulla verorasitusta on mahdollista saada laskettua.

Osingon verotukseen vaikuttavat seuraavat seikat:

  • Mikä on osakkeiden matemaattinen arvo? Matemaattinen arvo on yhtiön nettovarallisuus eli varojen ja velkojen erotus jaettuna osakkeiden lukumäärällä.
  • Nostetaanko osinkoa yli 8 % matemaattisesta arvosta
  • Nostetaanko osinkoa yli 150 000 euroa

Mietitään skenaariota, jossa yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 2 000 000 euroa ja yksi yrittäjä omistaa koko yhtiön osakekannan.

Osinko alle 150 000 euroa ja alle 8% matemaattisesta arvosta

Tämä on tilanne, jolloin osinkoa verotetaan kevyimmillään. Esimerkin skenaariossa yrittäjä voisi päättää nostavansa osinkoa 50 000 euroa. 8 %:n matemaattinen arvo on 2 000 000 € x 8 % = 160 000 euroa, joten 50 000 euroa jää tämän alle. Kyseinen summa on myös alle 150 000 euron rajan, joten molemmat ehdot täyttyvät. Näin ollen yrittäjän osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa. Yrittäjä maksaisi veroa ainoastaan 50 000 € x 25 % = 12 500 euron summasta. Pääomatuloa verotetaan 30 prosenttia alle 30 000 euron summasta, joten veron määrä olisi 12 500 € x 30 % = 3750 €.

Osinko yli 150 000 euroa, mutta alle 8% matemaattisen arvon

Mikäli osingon määrä olisikin 160 000 euroa, niin 150 000 euron ylittävää osaa verotettaisiin eri tavalla. Yhtiön osakkeiden matemaattinen arvo on euroissa 160 000 euroa, joten osinko ei ylittäisi tuota 8 prosentin rajaa.

150 000 eurosta 25 % olisi veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa. 150 000 euron ylittävästä osuudesta (10 000 eurosta) 85 prosenttia eli 8500 euroa olisi veronalaista pääomatuloa. Pääomatulona verotettaisiin näin ollen 150 000 € x 25 % + 10 000 € x 85 % = 46 000 euron summaa.

Osinko on yli 8 %:n matemaattisen arvon

Ylimenevästä osasta 75 % verotetaan ansiotulona ja 25 % on verotonta tuloa. Yrittäjän nostaessa 200 000 euroa osinkoa, 8 prosentin raja ylittyisi 200 000 € – 160 000 € = 40 000 eurolla. Ansiotuloveroa maksettaisiin näin ollen yhteensä 40 000 € x 75% = 30 000 euron osuudesta ja 10 000 euroa olisi verotonta tuloa. 160 000 euron osuudesta maksettaisiin veroa edellisen esimerkin tapaan.

Lopuksi

Yritysverotus on laaja kokonaisuus, mutta PK-yrittäjän näkökulmasta hallitsevimmat osa-alueet ovat arvonlisäverotus ja tuloverotus. Osakeyhtiöille on annettu mahdollisuus osingon nostamiseen osittain verottomana tulona, mutta tämä edellyttää osakeyhtiön matemaattisen arvon nostamista varallisuutta kerryttämällä.

Merit Aktivan asiakastuki palvelee arkisin klo 9 – 16 sähköpostitse: tuki@meritaktiva.fi tai puhelimitse: 09 4259 7827. Verkkosivuiltamme, asiakastuen välilehdeltä löytyy hyödyllisiä ohjeita.


Merit Aktiva kutsuu sinut mukaan tekemään työstäsi helpompaa!

Voit syöttää ilmaiseen versioon 100 myyntilaskua, ostolaskua tai muita muuta tositetta 6 kuukauden ajan. Kun ilmaisen version tositemäärä tai aikaraja ylittyy, voit hankkia kätevästi lisenssin.