Osingonjako listaamattomasta osakeyhtiöstä

Näin tammikuussa on hyvä käydä läpi osingonjakoa listaamattomasta osakeyhtiöstä. Osingonjako tarjoaa osakeyhtiön osakkaille mahdollisuuden nostaa hieman kevyemmin verotettua tuloa, joten moni yrittäjä tämän haluaa varmasti hyödyntää. Mutta miten sitä tarkalleen ottaen verotetaan?

Osingon verotus

Osinkoa verotetaan joko ansiotulona tai pääomatulona. Osa osingosta on lisäksi verotonta tuloa. Osingon verokohteluun vaikuttavat seuraavat seikat:

• Jaetaanko osinkoa yli vai alle 150 000 euroa
• Jaetaanko osinkoa yli vai alle 8 % matemaattisesta arvosta

Euromääräinen raja on selkeä, mutta mitä matemaattinen arvo tarkoittaa? Matemaattinen arvo lasketaan edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella. Arvo saadaan jakamalla yhtiön nettovarallisuus (varat – velat) osakkeiden lukumäärällä. Merit Aktivassa nettovarallisuuden voi laskea helposti taseelta. Alla on kuva esimerkkiyrityksen taseesta:

Nettovarallisuus voidaan laskea vastaavien ja vieraan pääoman erotuksesta eli 19 948,68 € – 16 360,79 € = 3587,89 €. Tässä tapauksessa sama tulos saadaan myös katsomalla pelkkä oman pääoman määrä, joka on samaiset 3587,89 €. Yhden osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla nettovarallisuus osakkeiden lukumäärällä. Esimerkkiyrityksen osakemäärä on 100 kappaletta, joten tässä tilanteessa yhden osakkeen matemaattinen arvo olisi 3587,89 € / 100 = 35,88 €. Näin pienen yrityksen kohdalla osingon nostaminen ei verohyötyä katsottaessa ole kovin mielekästä, sillä 8 % matemaattisella rajalla kaikki yhtiön osakkeet omistava yksinyrittäjä voisi nostaa ”halpaa” osinkoa maksimissaan 3587,89 € x 8 % = 287 €. Mitä enemmän yhtiöllä on nettovarallisuutta, sitä houkuttelevammaksi osingon nostaminen tulee.

Osingonjako käytännössä

Katsotaan seuraavaksi käytännön esimerkein, miten osinkoa erilaisissa tilanteissa verotetaan. Verottajalla on tähän loistavat esimerkit, joten tukeudutaan näihin.

Osinko on alle 150 000 euroa ja alle 8 % matemaattisesta arvosta:

Osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa.

Osinko on yli 150 000 euroa ja alle 8 % matemaattisesta arvosta:

150 000 euron osalta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa. 150 000 euroa ylittävältä osalta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa.

Osinko on yli 8 % matemaattisesta arvosta:

Ylimenevästä osasta 75 % on ansiotuloa ja 25 % verotonta tuloa.

Miten verorasitus saadaan mahdollisimman alhaiseksi?

Osingonjaon verokohtelu tarjoaa keinoja vero-optimointia varten, jos tällaista haluaa harjoittaa. Pitkäjänteisyyttä se tosin vaatii, sillä yhtiöön on kerrytettävä varoja, jotta osinkoa on mahdollista nostaa mahdollisimman kevyesti verotettuna. Osingon ollessa alle 150 000 euroa ja alle 8 % matemaattisesta arvosta, osingonjaon kokonaisverorasitus nousee 27,5 prosenttiin 30 000 euron alittavalta osalta. 20 % tästä muodostuu yhteisöverosta, sillä yhtiöön on jätettävä verotettavaa voittoa, jotta osakkeen matemaattista arvoa saadaan kasvatettua. 7,5% taas muodostuu pääomatuloverosta, sillä 25 % osingosta verotetaan pääomatulona, jolloin koko osinkoon se kohdistaa 30 % x 25 % = 7,5 % verorasituksen. 30 000 euron ylittävältä osalta pääomatuloveron määrä on 34 %, joten suuremmatkaan osingot eivät tuota kokonaisverorasitusta hirveästi muuta. 150 000 euron maksimiosingon kohdalla pääomatuloveron osuus koko summasta on 8,3 %.

Osingon sijaan voitaisiin nostaa myös palkkaa, jolloin säästyttäisiin 20 % yhteisöveron maksulta, sillä palkan nostaminen vähentää yhtiön verotettavaa tulosta. Milloin siis kannattaisi nostaa osinkoa ja milloin palkkaa? Vastaus piilee yrittäjän henkilökohtaisessa veroprosentissa: osingon kokonaisverorasitus on 27,5 % – 28,3 % välillä riippuen osingon määrästä, joten palkkaa kannattaisi nostaa sen verran, että ansiotuloveroprosentti olisi sama kuin osingonjaon kohdalla. Loput voitosta kannattaisi jättää yritykseen voittona sisään ja nostaa sitten hiljalleen osinkona pois, kun yhtiöön kertyy tarpeeksi varallisuutta.

Näin tarkka vero-optimointi tarkoittaa kuitenkin vuosien pitkäjänteistä toteutusta, joten usein se ei ole erityisen mielekästä. Emme myöskään periaatteellisella tasolla kannusta verojen minimointiin, vaan tilanne on avattu näin, jotta osingonjaon ja palkan välinen suhde aukeaisi mahdollisimman selkeästi.

Vuosi-ilmoitus osingoista

Osingoista on annettava vuosi-ilmoitus. Ilmoituksen voi antaa joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Jos vuosi-ilmoitus koskee viittä tai useampaa tulonsaajaa, niin ilmoitus on annettava aina sähköisesti. Sähköisesti ilmoitettaessa annetaan sekä yhteenveto että erittely.

Lopuksi

Osingonjako on helppo keino nostaa hieman kevyemmin verotettua tuloa. Osingonjaon verokohteluun vaikuttaa kaksi eri seikkaa: jaetaanko osinkoa yli vai alle 150 000 euroa, ja jaetaanko sitä yli vai alle 8 % matemaattisesta arvosta. Ensin on näin ollen laskettava osakkeiden matemaattinen arvo, jotta osingonjaon tarkempi verokohtelu saadaan selville.