Ajankohtaisia muutoksia vuodelle 2021 verotukseen ja kirjanpitoon liittyen

Ajankohtaisia muutoksia vuodelle 2021 verotukseen ja kirjanpitoon liittyen

Vuosi 2021 tuo mukanaan ison nipun uusia muutoksia verotukseen ja erilaisiin hallinnollisiin toimiin. Muutoksia on tehty muun muassa irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöspoistoon, pienhankintoihin ja tulolähdejakoon. Käydään näitä muutoksia seuraavaksi tarkemmin läpi.

Tuplapoistot

Uusista koneista ja laitteista voi tehdä verovuosien 2020 – 2023 välillä aiempaa suuremmat poistot. Väliaikaisen lakimuutoksen tavoitteena on lisätä investointeja ja tukea näin kasvua ja työllisyyttä. Muutos on suuri, sillä neljän vuoden ajan irtaimesta käyttöomaisuudesta voi tehdä tuplapoistot eli 25 % menojäännöspoiston sijaan poistoprosentti on 50.

Tuplapoiston voi tehdä ainoastaan irtaimesta käyttöomaisuudesta, joka on otettu käyttöön verovuosien 2020 – 2023 aikana. Oikeus tuplapoistoihin koskee siis jo viime vuonna (2020) hankittuja koneita ja kalustoa. Tämä on hyvä muistaa tilinpäätöstä ja veroilmoitusta tehdessä.

Esimerkki: Yrittäjä hankkii vuosittain uusia liiketoiminnassaan tarvitsemia koneita ja muuta vastaavaa kalustoa. Vuoden 2019 tilinpäätöksessä jäljellä oleva hankintameno on 50 000 euroa ja vuonna 2020 koneita ostetaan lisää 20 000 eurolla. Vuonna 2020 yrittäjä voisi tehdä 50 000 euron hankintamenosta 25 % menojäännöspoiston ja 20 000 euron hankintamenosta 50 % menojäännöspoiston. Poistojen kokonaismäärä olisi näin 50 000 € * 25 % + 20 000 € * 50 % = 22 500 €.

Lue lisää korotetuista poistoista Verohallinnon ohjeesta.

Pienhankinnat verovuodesta 2021 alkaen

Verovuoteen 2020 asti pienhankintana vähennettävän kuluvan käyttöomaisuuden hankintahinta on voinut olla korkeintaan 850 euroa ja pienhankintoja on voinut vähentää vuodessa yhteensä 2500 euroa. Verovuodesta 2021 alkaen nämä rajat nousevat niin, että yksittäisen hankinnan yläraja on jatkossa 1200 euroa ja yhteensä pienhankintoja voi vähentää vuoden aikana 3600 eurolla.

Pienhankinta saattaa olla monelle käsitteenä hieman epäselvä. Pienhankintarajojen piiriin lasketaan ainoastaan sellaiset käyttöomaisuuden hankinnat, joiden taloudellinen käyttöikä on yli 3 vuotta. Kirjauksia tehdessä pitää siis ensin miettiä, että mikä hankinnan taloudellinen käyttöikä on. Jos käyttöikä on yli 3 vuotta JA hankintahinta on yli 1200 euroa, se pitää kirjata taseeseen, jolloin kyseinen hankinta vähennetään poistomenettelyn kautta. Hankintahinnan jäädessä alle 1200 euron se voidaan kirjata pienhankintana eli kerralla kuluna.

Toisaalta matkapuhelimien, tietokoneiden ja tulostimien kaltaisen elektroniikan käyttöiät ovat alle 3 vuotta, joten ne voidaan vähentää kerralla kuluna, vaikka niiden hankintahinta olisikin yli tuon pienhankinnan enimmäisrajan eli 1200 euron.

Tulolähdejako muuttuu

Yhteisöjen verotusmenettelyä sekoittanut tulolähdejako poistuu käytöstä verovuodesta 2020 eteenpäin. Aiemmin osakeyhtiöiden ja osuuskuntien toimintaa on saatettu verottaa sekä elinkeinotulolähteen että henkilökohtaisen tulolähteen mukaan (ja mahdollisesti vielä maatalouden tulolähteenkin mukaan). Henkilökohtaista tulolähdettä on käytetty tilanteissa, joissa toiminta ei ole liittynyt yhteisön elinkeinotoimintaan. Yksi esimerkki tällaisesta tilanteesta on ollut kiinteistöjen ja huoneistojen vuokraus yhteisön ulkopuolisille henkilöille, jota ei aiemmin ole laskettu elinkeinotoiminnaksi, ja tästä johtuen sitä on verotettu henkilökohtaisen tulolähteen eli TVL:n mukaan. Jatkossa tämä erottelu poistuu ja yhteisöjen tulo lasketaan pääsääntöisesti elinkeinotulon verottamisesta annetun lain eli EVL:n mukaan.

Osa yhteisöistä jää tämän muutoksen ulkopuolelle. Näistä asunto-osakeyhtiö on sellainen, joka koskettaa laajempaakin joukkoa. Asunto-osakeyhtiöllä voi siis jatkossakin olla tuloja kolmesta eri tulolähteestä. Muut ulkopuolelle rajatut yhteisöt ovat yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen tapaisia erikoistapauksia.

Lue lisää yhteisöjen tulolähteiden verotuksen muutoksesta Verohallinnon ohjeesta.

Brexitin vaikutus verotukseen

Iso-Britannian ero EU:sta astui tämän vuoden alussa (1.1.2021) täysimääräisesti voimaan. Aiemmin palvelu- ja tavarakaupassa on noudatettu EU:n sisäkaupan säännöksiä ja ohjeistuksia, mutta jatkossa Iso-Britannia on arvonlisäverotuksen suhteen kuin mikä tahansa muukin EU:n ulkopuolinen valtio.

Palvelujen kohdalla verotusmenettely on samantapainen kuin EU:n sisäkaupassakin eli ostettujen palvelujen arvonlisävero sekä vähennetään että suoritetaan, jolloin oston verovaikutus on nolla. Tavarakauppa sen sijaan monimutkaistuu, sillä tavarat on tulliselvitettävä ja tulliselvityksen yhteydessä niistä on maksettava maahantuontiverot. Olemme käsitelleet aiemmassa artikkelissamme maahantuontia ja vientikauppaa.

Poikkeuksen muodostaa Pohjois-Irlanti, jonka kanssa on erikseen sovittu, että tavarakaupassa noudatetaan EU:n tavaroita koskevia arvonlisä- ja valmisteverosäännöksiä. Sopimus koskee pelkkää tavarakauppaa eli palvelujen kaupassa noudatetaan samoja säännöksiä kuin muunkin Iso-Britannian kohdalla.

Merit Aktiva käsittelee ostot Iso-Britanniasta automaattisesti oikein, kun ne kirjataan ohjelmaan ostolaskuina, joiden toimittajan maatietona on Iso-Britannia ja laskurivillä on valittuna Suomen alv-kanta. Ohjelma kirjaa ostot EU:n sisäisinä ostoina, mikäli ostolaskun päivämäärä on 2020 vuoden puolella ja EU:n ulkopuolisina ostoina, kun laskun päivämäärä on 2021 vuoden puolella.

Alv-velvollisuuden alarajaa nostettiin

Alv-velvollisuuden alarajaa nostettiin tänä vuonna 10 000 eurosta 15 000 euroon. Yrityksen ei siis tarvitse ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi, jos yrityksen liikevaihto ei ylitä 15 000 euron rajaa 12 kuukauden tilikaudella. Uutta alarajaa sovelletaan vuonna 2021 alkaviin tilikausiin.

Alv-rekisterin ulkopuolelle jättäytymisen suurin etu on hallinnollisen taakan vähentyminen: tuotteet ja palvelut voidaan myydä ilman arvonlisäveroa, jolloin myöskään arvonlisäveroa ei tarvitse ilmoittaa verottajalle. Tosin tällöin arvonlisäveroa ei voi myöskään vähentää yrityksen kuluista. Sivutoimista yritystoimintaa harjoittaville se voi kuitenkin olla varteenotettava vaihtoehto, jos toiminnan laajuus on jo ennalta hyvin tiedossa.

Kasvua tavoittelevien yritysten kannattaa aina liittyä alv-rekisteriin. Alv-rekisteriin liittymisen iso etu on vähennysvelvollisuus eli liiketoimintaa varten ostetuista tuotteista ja palveluista voi vähentää arvonlisäveron. Lisäksi kasvua ei rajoita keinotekoinen liikevaihtoraja, vaan toimintaa voidaan huoletta kasvattaa niin nopeasti kuin mahdollista.

Merit Aktiva osaa laskea arvonlisäveroilmoituksen automaattisesti, kun kaikki osto- ja myyntilaskut on kirjattu järjestelmään, joten ilmoittamisesta selviää melko vähäisellä vaivalla. Olemme käsitelleet arvonlisäveroilmoituksen laatimista aiemmassa artikkelissamme.

Valtuudet astuvat pian voimaan

Uusien valtuuksien piti astua voimaan alun perin jo vuodenvaihteessa, mutta muutokselle myönnettiin lisäaikaa. Katso-tunniste ja Katso-valtuudet poistuvat käytöstä näillä näkymin 30.4.2021. Tämän jälkeen Verohallinnon palveluihin kirjaudutaan Suomi.fi-tunnistuksen avulla, henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Uudet valtuudet eivät aiheuta yksinyrittäjille sen suurempia muutoksia, sillä uusien valtuuksien pitäisi astua voimaan automaattisesti. Tämän varmistaminen onnistuu helposti kirjautumalla esimerkiksi Omaveroon henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla: jos sisään kirjautuessa voi valita hoitavansa oman yrityksensä asioita, niin valtuudet ovat kunnossa.

Useamman osakkaan osakeyhtiössä tämä ei kuitenkaan välttämättä päde. Vakiomuotoisessa yhtiöjärjestyksessä nimenkirjoituslauseke saattaa olla esimerkiksi ”hallituksen jäsenet kaksi yhdessä”. Näissä tapauksissa valtuudet eivät astu välttämättä automaattisesti voimaan, vaan osakkaalle on annettava erikseen valtuudet Suomi.fi-palvelun kautta. Kahden osakkaan osakeyhtiössä yrittäjä antaisi tässä tapauksessa itse itselleen oikeudet yhdessä yhtiökumppaninsa kanssa.

Olemme kirjoittaneet aiemmin aiheesta blogiartikkelin, jossa neuvomme miten valtuudet käytännössä annetaan.

Valmisteverotuksen ilmoitusmenettely muuttuu

Vuodesta 2021 alkaen valmisteverot ovat oma-aloitteisia veroja ja tästä johtuen valmisteveroilmoitukset annetaan Omaverossa aiemmin käytetyn Valmisteveroilmoituspalvelun sijaan. Ilmoittamisen lisäksi Omaveron kautta hoidetaan jatkossa myös valmisteverolupa-asiat, rekisteröitymiset, oikaisuvaatimukset ja ennakkoratkaisuhakemukset.

Lopuksi

Verotukseen ja Verohallinnon toimintatapoihin tulee jatkuvasti uusia muutoksia, joten aiheeseen liittyvää uutisointia kannattaa seurata. Verohallinnon verkkosivuilla on Uutishuone-osio, josta löytyy ajankohtaisia uutisia ja esimerkiksi verotuksen muutoksille on oma osionsa. Yksi helppo tapa ajan hermolla pysymiseen on Verohallinnon uutiskirjeen tilaaminen, jos aktiivisempi seuranta meinaa unohtua.

Merit Aktivan asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 9 – 16 puhelimitse: 09 4259 7827 ja sähköpostitse: tuki@meritaktiva.fi. Asiakastuen verkkosivuilta löytyy hyödyllisiä ohjeita. Ota Merit Aktiva ilmaiseen kokeiluun 6 kuukauden ajaksi.


Merit Aktiva kutsuu sinut mukaan tekemään työstäsi helpompaa!

Voit syöttää ilmaiseen versioon 100 myyntilaskua, ostolaskua tai muita tositeitta 6 kuukauden ajan. Kun ilmaisen version tositemäärä tai aikaraja ylittyy, voit hankkia kätevästi lisenssin.